Vapaaehtoispäivä Ilolakoti3:ssa Loimaan Alastarolla alkoi jo kotona valmistautumisella. Ennakkoon oli hoitohenkilökunnan kanssa sovittu, että leivon asukkaiden kanssa yhdessä pullaa ja joulutorttuja. Tarvittavat taikinat ja tarvikkeet toin tullessani paikalle.
Saapuessani Ilolakoti3:een tunnelma oli selvästi odottava ja innostunut. Minut otettiin lämpimästi hymyillen vastaan. Aamutoimien yhteydessä oli asukkaita muistuteltu, että kyseessä oli leipomispäivä ja innokkaat leipojat olivat jo valmiina odottamassa. Tässä tehostetun palveluasumisen yksikössä asukkaat ovat huonokuntoisia. Näin ollen vain kolme reipasta rouvaa; Annikki, Elli ja Helena osallistuivat varsinaiseen leipomiseen. Ihanaa oli kuitenkin se, että hoitohenkilökunta jaksoi tuoda myös huonompikuntoiset sängyissään seuraamaan leipomista ja iloisesti polveilevaa keskustelua.
Leipojarouvat muistelivat taikinan työstön lomassa hauskoja tapahtumia elämän varrelta evakkomatkasta Karjalasta Mellilään, naapurin poliisin antamiin pysäköintisakkoihin.
"Ne sakotkin jäi maksamatta, kun ei se Eino suostunut ottamaan käteismaksua."
Rouvat kertoivat innokkaasti leipomiskokemuksistaan itse tehdyistä leivistä, pullista ja piirakoista. Mukavaa oli myös muistella keitä kaikkia läheisiä on ollut lämpimäisiä maistelemassa. Käytännössä leipomisen taidot olivat pääosin unohtuneet, mutta ihanat muistot elävät rikastuttamassa leipojien arkea.
Palvelukodin vanhin asukas 101-vuotias Siirikin sai maistaa raakaa taikinaa ja hyvää oli kuin lapsena. Leipominen oli selvästi mukavaa vaihtelua arkeen ja toi esille paljon muistoja myös vierestä seuranneille. Ihanat tuoksut levisivät palvelukotiin ja ahkeran leipomisen jälkeen kaikki saivat maistella lämpimäisiä kylmän maidon kanssa.
Päivän mittaan ja sen jälkeen mietin useaan kertaan, että tämä päivä opetti minulle paljon. Muistisairaan onni syntyy pienistä asioista hetkessä, koska seuraavassa hetkessä edellinen hetki on jo unohtunut. Hetkessä elämisellä ja siitä nauttimisella on suuri merkitys. Meille jokaiselle tekisi hyvää aika-ajoin pysähtyä hetkeen ja varmistaa, että se ei pääse lipumaan ohitsemme huomaamattamme. Tämähän on juuri sitä arkea rikastuttavaa mindfullnessia.
Toinen tärkeä opetus löytyi siitä minkälaiset asiat olivat jääneet noiden herttaisten rouvien muistikuviin. Kaikki mieleen jääneet muistot liittyivät ihmisiin ja arkisen elämän sattumuksiin ihmisten kesken. Ihminen on ihmiselle tärkeä, kaikki muu materia ja ulkoiset puitteet ovatkin lopulta toisarvoisia.
Itselle vapaaehtoispäivä oli alku jatkuvalle vapaaehtoistyölle ihmisten auttamiseksi erilaisissa elämäntilanteissa. Kiitos päivän mahdollistamisesta työnantajalle, lämminhenkiselle hoitohenkilökunnalle ja ihanille asukkaille yhteisestä ajasta.
Blogitekstin on kirjoittanut Tarja Aranka, joka työskentelee OPssa palvelupäälikkönä. Vuoden 2017 aikana jokainen OPlainen saa käyttää työpäivän vapaaehtoistyöhön.