Päivystän NettiSaappaassa noin kerran kuussa Kajaanin seurakunnan virastotalolla. Kajaani on ollut vuodesta 2011 Tarja “Have” Vehkaojan johdolla valtakunnallisessa NettiSaappaan toiminnassa mukana etujoukoissa, ja hän minutkin kokeneena saapaslaisena mukaan houkutteli.
Olen ollut mukana monenlaisessa vapaaehtoistyössä jääkiekosta Mannerheimin Lastensuojeluliittoon, seurakunnassa Saappaan lisäksi muun muassa vanhuksia auttavassa Palveluryhmässä ja isostoiminnassa. Tällä hetkellä NettiSaapas on ainoa vapaaehtoistyö, jossa toimin.
Olen Suomen ensimmäinen vapaaehtoinen, joka kouluttautui ohjaajaksi, kun usein ohjaajat olivat olleet seurakunnan viranhaltijoita. Kainuussa Saapas-toiminta on vahvaa Kajaanissa ja Sotkamossa. Saapaslaisuus yhdistää: itse huomasin sen vuosien jälkeenkin palattuani Kajaanin Saappaan Tuki ry:n toimintaan ja NettiSaappaaseen.
Vapaaehtoisuus on aina valinta. Mielestäni ihmiset haluavat aina valita, miten rajallista vapaa-aikaansa käyttävät. Minä valitsen NettiSaappaan, haluan antaa aikaani tähän. Kun on saanut olla mukana oman lapsen kasvussa, niin särkee sydäntä ajatella heitä, joilla ei ole turvallista aikuista tai kaveriporukkaa, jonka kanssa käydä läpi itselle vaikeita asioita. Jos yhtään pystyn sellaisessa tilanteessa olemaan tukena, haluan tehdä sen. Joskus uhmakkaankin lähestymisen takana voi olla nuoren oma hankala kokemus, jonka kertominen ei välttämättä ole helppoa, mutta siihen on suuri tarve.
NettiSaappaassa minua innostaa se, että olen ollut päivystyksissä mukana alusta asti ja saanut seurata, miten toiminta verkossa on kehittynyt ja kehittyy nopeastikin. NettiSaapas aloitettiin Suomi24-chatissa ja keskustelupalstalla, nyt kanavina ovat myös esimerkiksi YouTube ja Instagram. Palveluoperaatio Saappaan työ on etsivää nuorisotyötä, ja samat toiminnan periaatteet pätevät niin kadulla, kahvilassa, festareilla kuin verkossakin: menemme sinne missä nuoret ovat, kuuntelemme ja tuemme, autamme eteenpäin.
Verkossa auttaminen on luontevaa nuorten ja nuorten aikuisten parissa, ja he myös osaavat hakea luotettavaa juttukaveria verkosta, kun vaihtoehtojakin on tarjolla parin kolmen vuoden takaiseen verrattuna enemmän. Luotettavalle aikuiselle on kysyntää. Verkossa toimittaessa korostuu läsnäolo ja saavutettavuus.
Globaali netti luo ystävien ja tuttavien verkostoa, jossa on sosiaalisuuden lisäksi uhkana esimerkiksi kiusaaminen. Kovia kokenutta nuorta voidaan edelleen koetella ja se voi olla armotonta. Emme ole verkossa kuitenkaan pelastamassa koko maailmaa. Jo se tuntuu hyvältä, että päivystyksen aikana tavoitetaan yksikin nuori, joka saa kokea turvallisuuden tunnetta ja että joku välittää.
Välillä tuntuu, että saanko järjestettyä aikaa vapaaehtoistyölleni. Mutta en halua NettiSaapasta poiskaan jättää. Ehkä minulla on ollut nuoresta saakka vapaaehtoisen sydän – olen halunnut olla eri tavoin tekemässä pieniä asioita, jotka yhdessä muiden tekemisten kanssa ovat merkinneet isojakin asioita. Tunne, että vapaaehtoisen tehtävä on täytetty, on hyvä tunne.
Blogitekstin on kirjoittanut Katja Oittinen, joka oli ehdolla Vuoden vapaaehtoiseksi vuonna 2017.