Vapaaehtoisuus lähtee siitä, että löydät paikan, jossa omat arvosi sopivat yhteen hyvän teon kohteen tai vapaaehtoisjärjestön kanssa. Silloin kun tunnet aitoa kiinnostusta, olet oikealla tiellä. Jos ei osu ensimmäisellä kerralla kohdalleen, ei kannata luovuttaa. Aina voi kokeilla uutta vapaaehtoistehtävää. Kun antaa aikaansa ja heittäytyy rohkeasti mukaan, voi löytää itsestäänkin aivan uusia puolia. Ei haittaa, vaikkei osaa, kannattaa silti rohkeasti kokeilla – voi huomata, että osaakin! Kaikille vapaaehtoistyön muodoille on tarve, niin yhdelle vapaaehtoispäivälle kuin pitkäkestoisemmalle vapaaehtoistyölle.
Halu auttaa ja tuottaa ihmisille iloa ovat asioita joiden takia itse lähdin kokeilemaan vapaaehtoispäivään. Toisten auttamisesta tulee aina hyvälle mielelle. Tekeminen on aitoa, kun sitä ei tee pakotettuna tai puhtaasti velvollisuudentunnosta. Vapaaehtoistyö vaikuttaa meihin kokonaisvaltaisesti, se on antamista ja saamista. Toiminnan ydin piilee siinä, että antaessaan saa. Olemme yhdessä aina enemmän kuin yksin. Vapaaehtoistyö on arvokasta, paitsi saajalle myös itse tekijälle. Vapaaehtoistoimintaan osallistuminen kohentaa myös omaa hyvinvointia. Se tuo mukanaan ymmärrystä toisista ja lisää vuorovaikutustaitoja.
Meillä OPlaisilla on mahdollisuus tehdä satavuotiaan Suomen kunniaksi työpäivä vapaaehtoisena. Meillä on esimerkiksi valtavasti asiakaspalvelutaitoa, jonka avulla pystymme kohtaamaan luontevasti erilaisia ihmisiä ja jota olemme jakaneet tämän vuoden aikana.
Omasta ajasta antaminen on arvokasta vastapuolelle. Se ei kysy tulotasoa, asuinpaikkaa, ikää tai taitoja. Meistä jokainen voi auttaa omalla pienellä panostuksellaan ja olla tekemässä toisille turvaverkkoa. Anna sinäkin ajastasi vapaaehtoistyöhön. Rohkaistaan myös ystäviä ja lähipiiriä tekemään vapaaehtoistyötä.
Blogitekstin kirjoittaja Kristiina Tonteri työskentelee markkinointiassistenttina OPssa Mäntsälässä.