Hiiop

27.04.2017

Valokeilassa vapaaehtoiset: HelsinkiMissio ei jätä ketään yksin

Teksti: Selja Tiilikainen / Kuva: Sarri Kukkonen

Tukiverkosto ja yhteys muihin ihmisiin suojelevat silloin, kun itsellä on vaikeaa. HelsinkiMissio saattaa yhteen ammattilaiset, vapaaehtoiset ja yksinäiset.

On tammikuinen aamupäivä, Albertinkadulla on hiljaista ja kylmää. Sisällä HelsinkiMission tiloissa ei ole.

— Täällä ei kannata soittaa musiikkia, kun ei sitä kuule kuitenkaan tämän puheensorinan yli, joku tokaisee.

Käynnissä on Seniorikahvila, joka kokoaa tiistaisin toisilleen tuttuja ja tuntemattomia helsinkiläissenioreita juttelemaan kahvikupin ääreen.

— Tänä päivänä ei ole helppoa löytää yhteyttä toisiin ihmisiin. Suureen kaupunkiin on helppo hukkua, pohtii HelsinkiMission varatoiminnanjohtaja Sari Vapaavuori.

— Meillä on unelma yhteiskunnasta, jossa ei olisi yksinäisyyttä.

Yksinäisyyden vähentäminen on kaiken HelsinkiMission toiminnan ytimessä. Järjestö tunnetaan parhaiten nuoriso- ja seniorityöstään, mutta lisäksi se tarjoaa apua esimerkiksi perheille ja erityisryhmille.

Katuväkivaltaan syyllistyneitä auttavasta Aggredi-toiminnasta on haettu mallia ulkomaita myöten. Moni muistaa Voiko yksinäisyyteen kuolla? -kampanjajulisteet 2000-luvun alusta. Sillä haluttiin kerätä varoja, mutta ihmiset soittivatkin HelsinkiMissioon kysyäkseen, miten minä voisin auttaa. Siitä alkoi järjestön vapaaehtoistyön huomattava kasvu, joka kattaa nykyisin noin puolet näkyvästä auttamisesta. Toinen puoli on ammatillista apua, kuten keskustelu- ja kriisiapua.

Auttamisesta saa hyvän mielen

Yksi 800 aktiivisesta vapaaehtoisesta on Irma Reijonen. Taustalla Reijosella on paitsi ne perinteiset syyt, myös oma hyvinvointi.

— On kliseinen juttu sanoa, että auttamisesta saa paljon ja tulee hyvä mieli. Tärkein syy minulle on kuitenkin se, että tässä tapaa uusia ihmisiä. Monet jäävät vain kotiin. Minäkin olin viisi viikkoa käsi kipsissä. Jos olisin ollut sen koko ajan sisällä, en minä mihinkään sen jälkeen olisi enää jaksanut lähteä. Oman mielenterveyteni takia minä tätä teen.

Hän on ollut viitisentoista vuotta mukana toiminnassa.

— Päädyin ystävien kanssa käymään HelsinkiMission lauluillossa. HelsinkiMission toiminnanjohtaja Olli Valtonen vinkkasi kerran, että jos haluatte juttuseuraa, tulkaa meidän kahvilaan. Olen siitä helppo, että lähden mihin vain mukaan mihin pyydetään, Reijonen naurahtaa.

Olli Valtonen on saattanut yhteen myös HelsinkiMission ja OP Helsingin. Jo aiemmin OP oli tukenut kulttuuria ja liikuntaa, mutta Valtosen ja silloisen OP Helsingin toimitusjohtajan Hannu Tonterin yhteistyöllä tukeminen siirtyi myös yhteiskuntavastuuseen. Vuosikymmenen yhteistyö jatkuu satavuotiaan Suomen kunniaksi OPn 100 vuotta vapaaehtoistyötä -hankkeessa. Tavoitteena on madaltaa kynnystä lähteä mukaan vapaaehtoistyöhön uuden Hiiop100.fi-välityspalvelun avulla.

Digikummihanke kaipaa tekijöitä

Irma Reijonen korostaa jokaisen omaa roolia oman ja muiden yksinäisyyden vähentämisessä. Siksi hän on omien sanojensa mukaan sotkeutunut Facebookiin ja pitää yhteyttä ystäviinsä lätäkön takana Skypellä.

Auttaakseen muita samaan HelsinkiMissio aloittaa tänä vuonna digikummihankkeen, johon se kaipaa yrityksiltä apua. Tavoitteena olisi lahjoittaa tabletteja niitä tarvitseville ja opastaa niiden käyttöön.

— Välinpitämättömyys ruokkii yksinäisyyttä. Haluaisimme, että jokainen auttaisi siten, miten itselle parhaiten sopii, Sari Vapaavuori kannustaa.

Samoilla linjoilla on Reijonen:

— Jos olisin monitaituri, niin tekisin vaikka mitä. Mutta se riittää, kun tekee sen minkä pystyy.

Seuraa vapaaehtoisteemaista keskustelua sosiaalisessa mediassa ja kerro, millainen on sinun päiväsi vapaaehtoisena:

  • Facebook: @Hiiop
  • Instagram: @Hiiop100
  • Twitter: @Hiiop100

Tehdään yhdessä päivästä vapaaehtoisena vuoden tärkein päivä!