Unelmatehdas järjestää vanhainkodeissa asuville vanhuksille virkistystoimintaa. Yhdistyksen aktiivijäsenet Jussi Salonen ja Heino Santala kertovat, että haaveiden kirjo oli runsas: eräs toivoi saavansa lempiruokaansa kaalilaatikkoa, eräs halusi päästä ajelulle Tampereelle katselemaan muuttuneen kotikaupungin maisemia, eräs haaveili kulttuuririennoista esimerkiksi teatteriin.
Monen unelma on jo toteutunut. Koukkuniemen rannassa on järjestetty komea pelastusnäytös, vanhukset ovat risteilleet Näsijärvellä ja käyneet ravintoloissa, konserteissa ja teatterissa. Jotta toiveet saataisiin toteutettua, vapaaehtoiset laittavat itsensä likoon – toisinaan kirjaimellisestikin.
— Lähdin erään miehen kanssa Rajaportille saunomaan. Hän kaipasi kunnon löylyjä! Saunoimme yhdessä, ja tarjosin sen jälkeen konjakkiryypyt. Se oli meille molemmille hieno kokemus, Jussi Salonen kertoo.
Yhdistys hankki myös karaokelaitteet, koska niin moni toivoi enemmän musiikkia, tanssia ja laulua arkeensa. Laitteet kiertävät nyt ryhmäkodista toiseen.
— Kun karaoke soi, näimme heti Unelmatehtaan vaikutuksen. Vanhusten innostus ja ilo oli ylitsepursuavaa, Heino Santala sanoo.
Vanhusten kanssa toimiminen merkitsee vapaaehtoisille paljon.
— Vapaaehtoistyö on auttanut minua ymmärtämään, kuinka tärkeää vanhuksista välittäminen on, Salonen lisää.
Yhdistys on saanut Unelmatehtaasta pelkästään kiitosta. Vanhukset ovat aktiivisia aikuisia, joille arjesta poikkeavat kokemukset ovat tärkeitä. Ryhmäkoti Aapossa asuvan Olavi Palomäen unelmana oli päästä teatteriin. Palomäki on innokas kulttuurinharrastaja. Hän pääsee pyörätuolilla rakennusten alta kulkevia tunneleita pitkin myös Koukkuniemen Juhlatalolle, missä järjestetään tapahtumia ja konsertteja.
— Käyn katsomassa kaikki esitykset, hän kertoo.
Naapuritalon Kontukodissa asuva Mailis Tiikka lähtee myös kesällä Pyynikin kesäteatteriin.
— Teatteri on todella kauniilla paikalla, hän muistelee Pyynikin maisemia.
Tiikkaja pitää paljon Niskavuori-tarinoista.
— Niskavuorissa näkee, miten myös naiset johtivat maatilojen elämää. Kovalla sisulla on viety joskus katkeriakin asioita eteenpäin, hän pohtii.
Tiikkaja toivoo, että Pyynikin versio miellyttäisi häntä.
— Ihminen kaipaa kauneutta. Toivottavasti olisi myös hyvä sää, hän lisää hymyillen.
Juttu on alunperin julkaistu op.mediassa.