09.04.2019

Blogi: Vapaa, vapaaehtoinen

Nene, Nauha ry

Tälläkin hetkellä joka puolella maailmaa tehdään vapaaehtoistyötä. Kaikkialla on ihmisiä, jotka haluavat tehdä jotakin ympäröivän maailman hyväksi.

Mikä tekee vapaaehtoistyöstä niin suosittua? Osin varmaan se, että paino on sanalla vapaa. Työ voi olla ammattitaitoa vaativaa toimintaa katastrofialueella tai vanhustentalon lukupiirin ohjaamista, mutta se on jotain, johon on itse halunnut ryhtyä. Työelämän vaatimukset ja hierarkiat puuttuvat, ja toiminta on yhteisöllistä.

Itse olen tehnyt vapaaehtoistyötä erilaisissa yhteisöissä kirjoittamisen ja kirjallisuuden parissa. Eräässä pienessä ryhmässä osallistujat olivat niin huonokuntoisia, että he jaksoivat vain kuunnella runoja ja lyhyitä tarinoita kahvien kera. Mutta sielläkin syntyi keskustelua ja ilmapiiri piristyi aina lopulta. Toista ääripäätä edusti ryhmä, jossa oli niin paljon luovuutta ja lahjakkuutta, että sen jäsenet saivat aikaan runokirjan. EU:n yhteisöllisyysprojektin puitteissa runoista ja lauluista tehtiin runonäytelmä, jota esitettiin useita kertoja. Se sai EU-projektin kunniamaininnan "loistava ruohonjuuritason hanke".

Vapaaehtoistyö opettaa. Ryhmän aloittaminen ei aina ole helppoa eikä mukavaa, ei ainakaan kaltaiselleni ujohkolle ihmiselle. Luultavasti useimmilla ryhmään tulevilla on alkujännitystä. Minun tekstini, minun ajatukseni, sisäiset tuntoni – tässä ojennan ne tuntemattomille. Sisäisiä rajaylityksiä tekevät kaikki. Aikaa myöten, kun tullaan tutuiksi, tekeminen on hyvin palkitsevaa. Ryhmästä tulee rento ja vapaa, nauretaan paljon. Ja uskalletaan mennä asioihin syvällekin.

Olen parhaillaan vetäjänä hyvin lahjakkaiden kirjoittajien ryhmässä, jolle olen etukäteen miettinyt aiheen. Aiheesta kirjoitetaan nopeasti ja spontaanisti ja tekstit luetaan yhdessä jälkeenpäin. Kyse on enemmän luovasta kirjoittamisesta ja kokeiluista kuin valmiin tekstin aikaansaamisesta.

Ryhmän vetäminen opettaa paljon ihmisistä, etenkin ihmisten erilaisuudesta ja heidän huomioimisestaan. Miten otan kaikki huomioon? Miten antaa hiljaisille oma rauhansa, mutta myös rohkaista heitä tuomaan itsensä enemmän esille, antaa ulospäinsuuntautuvien ottaa oma tilansa niin, etteivät he vie aikaa muilta? Miten suhtautua teksteihin vakavasti, mutta ei mestaroivasti? Ehkä kysymys on kuulostelusta, ei mistään "vetämisestä?"

Minulle kirjoittaminen on ennen muuta ajattelua; käsi siirtää ajatukset näkyviin, paperille tai koneelle. Ja miten erilaista ihmisten ajattelu on, miten erilaisia näkökulmia yksi ja sama aihe voi synnyttää! Miten eri tavoin yhtä aihetta voi käsitellä. Maailma tulee valaistuksi eri puolilta. Tai paremminkin, maailma on ilmaissut itseään erilaisten ihmisten kautta.

Tekstin kirjoitti Nene, joka toimii vapaaehtoisena apuohjaajana Nauha ry:llä.

Nauha ry:n / Abnoy Oy:n toimialoja ovat työllisyydenhoito, nuorisotyö, päihde- ja huumekuntoutus, asumispalvelut, päivätoiminta, lastensuojelutyö, maahanmuuttajatoiminta, opinnollistaminen, vertais- ja vapaaehtoistoiminta sekä erilaiset hankkeet. Toimintamme pohjaa riippuvuuksista vapaan elämäntavan tukemiseen. Tutustu myös verkkolehteen: www.nauhalainen.fi