Hiiop
09.03.2017
Blogi: Päiväni vapaaehtoisena lapsille, vanhuksille ja nuorille
Anne Soikkeli
Hiiop! 100 vuotta vapaaehtoistyötä -hanke on käynnissä satavuotiaan Suomen kunniaksi ja sen puitteissa kannoin minäkin oman korteni kekoon.
Perjantaina 3.2. olin koirani Welsh Corgi Pemboke Alman kanssa vapaaehtoisena Ystäväpäivä-korttien askartelussa ja kaverikoirana Malmin Syystien palvelutalossa. Viereisen lastentarhan lapset osallistuivat palvelutalon asukkaiden kanssa ystäväpäiväkorttien tekoon ja samalla saivat käydä rapsuttelemassa Allua ja kysymässä hänestä. Allulle sai myös antaa herkkuja, joita olin tuonut tullessani. Lapsien jälkeen oli palvelutalon asukkaiden, kävijöiden ja henkilökunnan vuoro – Almaa sai paijata ja pitää sylissään. Tilaisuus oli niin pidetty, että olemme jo sopineet, että menemme Allun kanssa uudelleen palvelutalon asukkaita tapaamaan. Yhteistyömme siis jatkuu – kiitos uuden vapaaehtoistyön kohtaamispaikan.
Tilaisuudesta julkaistiin myös Koillis-Helsingin sanomissa juttu.
Toisen vapaaehtoistyöni tein tiistaina 21.2. elävänä kirjana. Vamos nuorten järjestämään Elävään Ammattikirjastoon osallistui noin 40 Vamoksessa mukana olevaa nuorta, ja meitä ”kirjoja” oli kutsuttu mukaan kymmenkunta. Elävän Ammattikirjaston idea on mahdollistaa tasavertainen kohtaaminen eri ammattialoista kiinnostuneiden nuorten ja ammattialojen edustajien välillä. Kerroimme heille omista ajatuksistamme ja kokemuksistamme koskien omaa opiskelu- ja työelämäämme. Edustimme siis ensisijaisesti ensin itseämme ja sitten vasta työnantajaamme sekä ammattialaamme.
Päivän aikana tapasin reilut parikymmentä nuorta ja kerroin heille omasta opiskelu- ja työhistoriastani sekä nykyisestä työstäni. Korostin myös, että kaikki on kiinni omasta itsestään ja halusta sekä tahdosta - kyvyt hankitaan sitten sen mukaan.
Vastaavia ”Elävä kirja” -tilaisuuksia on tulossa lisää ja niihin voi ilmoittautua hiiop100.fi-sivuston kautta. Suosittelen lämpimästi osallistumista.
Olen todella tyytyväinen molempiin vapaaehtoistöihini. Molemmissa on erilaiset ympäristöt ja erilainen elämänvaihe, kun toisessa yhdistyivät lapset ja vanhukset ja toisessa nuoret. Jokaisella ryhmällä on omat tarpeensa, mutta kaikissa kuitenkin jotain niin samaa. Olemmehan ihmisiä kaikki ja tarvitsemme toisiamme. Jos voit olla avuksi muille, miksi et sitä olisi, saat siitä uusia kokemuksia ja hyvän mielen myös itsellesi, kun voit tehdä jotain hyvää muille. Näiden kokemusteni perusteella voin taata sen. Lähde sinäkin rohkeasti mukaan!
Alma koiran emäntä ja tämän blogin kirjoittaja, Anne Soikkeli työskentelee OPssa palvelutuotantopäällikkönä.