Hiiop

18.04.2017

Blogi: Mitä minä tekisin elämälläni?

Jani Vilpponen

Iso kysymys, johon ei ole oikeaa vastausta ja toisaalta on useita oikeita vastauksia. Moni miettii asiaa toisesta näkökulmasta – mitä muut odottavat ja ajattelevat minun tekevän elämälläni? Oleellista on minä ja minun elämäni. Minun elämäni on minun ja minun tulee itse se elää, mutta miten sen teen?

Näitä kysymyksiä pääsin pohtimaan erilaisen työpäivän aikana maanantaina 10.4.2017. Saan tänä vuonna tehdä päivän vapaaehtoisena työajallani. Itse halusin käyttää vapaaehtoispäiväni nuorten hyväksi. Olin vapaaehtoistöissä Kuntoutuspolku ry:n Numa työpajalla Tampereen Hervannassa. Numa tarkoittaa nuorten matalankynnyksen toimintaa. Kuntoutuspolun Numa-palvelut on tarkoitettu 18-29 -vuotiaille työelämän ja koulutuksen ulkopuolella oleville tamperelaisille nuorille. Numa-paja toimii maanantaista torstaihin kello 12.00-16.00. Tavoitteena on saada syrjäytyneet tai syrjäytymisvaarassa olevat nuoret oman elämänsä polkuun kiinni ja auttaa heitä löytämään omia kiinnostuksen kohteitaan.

Menin paikalla sovitusti kello 12.00 ja tapasin ensimmäisenä Numa-pajan ohjaajan Sanni Soittilan. Sanni kertoi minulle pajan toiminnasta ja esitteli pajan tilat. Tapasin saman tien myös reilu kymmenen nuorta aikuista, jotka olivat tulleet maanantaina pajalle. Esittäydyimme lyhyesti ja ryhdyimme sitten elämään pajan arkea. Kävimme alkuun Sannin ja nuorten tekemien fiiliskorttien avulla läpi viikonlopun ja maanantain tunnelmat. Yllätyin, kuinka avoimesti asioista kerrottiin toisille. Nuoret ottivat hyvin toiset huomioon ja toisten kokemuksille ja ajatuksille ei naureskeltu. Päivän aikana nautimme nuorten tekemän lounaan ja teimme pari ryhmäharjoitusta. Keskustelimme myös siitä, miten minusta tuli Jani ja miten minä päädyin uralleni. Kerroin, että sattumalla on ollut paljon osuutta ja harvoin pitkän tähtäimen suunnitelmat sellaisinaan toteutuvat. Kannustin olemaan rohkea ja tarttumaan pieniinkin tilaisuuksiin, joita eteen saattaa tulla. Ne voivat johtaa uusiin tilaisuuksiin ja mahdollisuuksiin.

Koin, että Numa-pajan nuoret muodostavat toisilleen tärkeän yhteisön. Pajalla nuorella on hyvät olosuhteet miettiä otsikon kysymykseen vastausta yhdessä muiden nuorten ja luotettavien aikuisten kanssa. Liian moni miettii isoja kysymyksiä yksin ja liian moni jää mietteineen neljän seinän sisään. Tällöin vaarassa on toimintakyvyn lasku, lamaantuminen, jopa masennus. Pajalla rohkaistaan tarttumaan toimeen – jokaiselle löytyy ratkaisu! Kaikista ei tarvitse eikä voi tulla "kauniita ja rohkeita", mutta kaikista tulla onnellisia ja kaikki voivat elää hyvän elämän. On tärkeää tunnistaa, että minä riitän omana itsenäni ja minä olen tärkeä. Se auttaa seuraavalle portaalle.

Itse päätin mennä uudestaan Numa-pajalle noin kuukauden päästä. Silloin kerron nuorille enemmän oman talouden hallinnasta sekä pankki- ja vakuutusasioista ja kuuntelen heidän ajatuksiaan tulevaisuuden pankista.

Kuvassa Numa-pajan ohjaaja Sanni Soittila sekä ohjaaja Leea Nykänen ja minä. OP ryhmä antaa lahjaksi 100-vuotiaalle Suomelle 100 vuotta vapaaehtoistyötä ja tämän lahjan lunastamiseksi myös OP Tampere kunkin työtekijä saa tehdä työpäivän valitsemassaan kohteessa vapaaehtoisena.

Kuntoutuspolku ry ja Numa pajan toiminnasta voit lukea lisää www.kuntoutuspolku.fi.

*Jani Vilpponen on varatoimitusjohtaja Tampereen Seudun Osuuspankissa. *

Seuraa vapaaehtoisteemaista keskustelua sosiaalisessa mediassa ja kerro, millainen on sinun päiväsi vapaaehtoisena #hiiop.