Hiiop
30.05.2017
Blogi: Hiiop ja hymyä – hetkeni vapaaehtoistyön näytöslavalla
Blogi: Leila Väyrynen Kuvat: Loviisa Linjama
Minun päiväni vapaaehtoisena oli täynnä pitsiä, korkokenkiä, musiikkia ja hymyileviä ihmisiä – ei ehkä se perinteisin vapaaehtoistyö.
Kuopiossa Syöpäyhdistyksen toimistolla Iloa ilmaiseksi -päivätapahtumassa kolme paikallista yhdistystä (Pohjois-Savon Syöpäyhdistys ry, Kuopion seudun omaishoitajat ja läheiset ry sekä Kuopion Parkinson-yhdistys ry) edistivät paikallista tietoisuutta omasta toiminnastaan ja vapaaehtoistyön mahdollisuuksista, sekä toivat ilmaista iloa kaikkien osallistuneiden päivään. Päivän teemasta vapaaehtoistyöstä keskusteltiin luennoilla. Lisäksi askarreltiin, pelailtiin sekä syötiin lettuja. Päivän aikana nähtiin myös muotia ja musiikkia, kun Syöpäyhdistyksen tiloissa toimivan kirpputorin mainostamiseksi mallitytöt ja -naiset, neidit ja rouvat, kaivoivat kirpputorin antimista mieleisensä pukuloiston päälleen ja esittelivät asukokonaisuuksia.
Juhlasali oli täynnä, kun me mallit pyörähtelimme yleisön edessä. Odotimme jonossa ovien takana, ja kukin vuorollamme kävelimme – kukin omalla tyylillään – salin läpi musiikin tahtiin juontajan luonnehtiessa asujamme. Taisipa joku rohkea tanssahdellakin! Oma asukokonaisuuteni edusti tulevan kesän juhlapukeutumista: ”pitsi ei mene pois muodista! Tässä mekossa voi juhlia vaikka rippi- tai ylioppilasjuhlia”, imarteli näytöksen juontaja.
Näytöksessä asukokonaisuuksia löytyi laidasta laitaan: mekkoja, hattuja, laukkuja ja korkokenkiä, kokonaan keltaisia tai kesäisen kukallisia sinisiä, käyttötarkoitukseltaan sekä torikahville sopivaa että Suomen satavuotisjuhlintaan kelvollista turkkeineen.
Syöpäyhdistyksen vapaaehtoisaktiiveille tämä päivä on enemmänkin hulluttelua ja hauskanpitoa. Osa malleista oli jo moninkertaisia konkareita, mutta löytyi joukosta minun lisäkseni joku ensikertalainenkin.
— Parasta täällä on se, kun pääsee tutustumaan ihmisiin ja tekemään mukavia juttuja ihan uusien tuttavien kanssa, kertoi puolestaan ensikertalainen.
Parhaimmillaan vapaaehtoistyön kohtaamisista syntyy jotakin pysyvää.
— Me ollaan näissä kuljettu jo niin pitkään yhdessä, että osaisimmekohan enää yksin mennäkään, nauravat konkarit, jotka ovat vapaaehtoistyön piirissä ystävystyneet.
Minä puolestani sain kurkistuksen siihen, mitä iloa vapaaehtoistyö voi tekijöilleen tuoda.
Leila Väyrynen on OP Pohjois-Savon viestintä- ja markkinointipäällikkö. Kirjoittaja ei koskaan aikaisemmin tiennyt olevansa mallinmitoissa, mutta ei vain ollutkaan löytänyt itselleen sopivaa näytöslavaa. Satavuotiaan Suomen kunniaksi jokainen OPlainen saa tehdä päivän vapaaehtoisena.